Kertovaisia runoelmia: Alkuperäisiä. Various. Читать онлайн. Newlib. NEWLIB.NET

Автор: Various
Издательство: Public Domain
Серия:
Жанр произведения: Поэзия
Год издания: 0
isbn:
Скачать книгу
karuttelevi

          Kaksi päivä'ä keväistä,

          Kaksi yötä järjestänsä;

          Sanoi piltti pikkuruinen,

          Vantti vaaksan korkuhuinen:

          "Jo minun tulevi nälkä,

          Kun ei syöä eikä juoa

          Eikä purtua pietä."

            Sanoi herra Heinrikki:

          "Jo pian talo tulevi;

          Lallola on lahen takana,

          Hyvä neuvo niemen päässä,

          Siinä syömme, siinä juomme,

          Siinä purtua piämme."

            Sanoi piltti pikkuruinen,

          Vantti vaaksan korkuhuinen:

          "Entä on järvi jäätämättä,

          Sulana joki kovera."

            Siihen herra Heinrikki

          Itse vastaten sanovi;

          "Kierretähän Kiulon järvi,

          Ympäri joki kovera."

            Lähettihin Lallolahan,

          Kierrettihin Kiulon järvi,

          Ympäri joki kovera.

          Sitten tultua talohon,

          Nälissänsä niemen päähän,

          Kerttu kelvoton emäntä,

          Paha vaimo pannahinen,

          Suitsi suuta kunnotonta,

          Keitti kieltä kelvotonta,

          Einettä aneleville;

          Ei saa einettä tuliat

          Eikä heiniä hevonen.

            Sitten herra Heinrikki

          Sanoin lausui, suin puheli:

          "Pilttiseni, pienoiseni,

          Vantti vaaksan korkuhuinen,

          Ota leipä uunin päältä,

          Heitä penningit sijahan,

          Ota kellarist' olutta,

          Heitä penningit sijahan,

          Ota heiniä hevosen,

          Pane penningit sijahan,

          Katso kauroja lisäksi,

          Heitä penningit sijahan!"

            Sitten piltti pikkuruinen,

          Vantti vaaksan korkuhuinen,

          Otti kyrsän uunin päältä,

          Vieritti rahan sijalle,

          Otti olutta kellarista,

          Vieritti rahan sijalle,

          Heinät heinähuonehesta,

          Vieritti rahan sijalle,

          Kaurat kaurahinkalosta,

          Vieritti rahan sijalle.

            Kerttu kelvoton emäntä,

          Salasyöjä sappehinen,

          Sepä kirkui kiukahalta,

          Parkui patsahan nenästä:

          "Jahka Lalli saa kotihin,

          Se sun luusi luistelevi

          Ja pääsi päristelevi,

          Suonesi sirottelevi."

            Sitten herra Heinrikki

          Läksi Lallolan talosta,

          Lapset lauleli jälestä,

          Lapset laiskat Lallolassa:

          "Jo kävi meillä ihmisiä,

          Joivat tynnyrist' oluen,

          Kakun söivät kammarista,

          Laoit heiniä laosta,

          Heiniä hevosen syöä,

          Kannoit kauroja lisäksi."

            Lalli kun tuli kotia,

          Tuo Lallin paha emäntä,

          Vanha naara, vaimo valski,

          Kantoi kieltä kelvotonta,

          Valehteli vanha naara:

          "Jo kävi tässä ihmisiä,

          Täss' on syöty, tässä juotu,

          Tässä purtua pietty:

          Ruoka-ruotsi, syömä-saksa,

          Kiertolaiset kelvottomat,

          Joivat oluen kellarista,

          Vettä viskasit sijahan,

          Kakun söivät kammarissa,

          Kiven vierrytit sijahan,

          Veivät heiniä laosta,

          Heitit hieta'a sijahan,

          Kauroja hevosen syöä,

          Saivat santa'a sijahan."

            Lausui paimen patsahalta:

          "Jo vainen valehtelitkin;

          Ele vainen usko'kana

          Vaimon valskin lausehia!"

            Lalli mies pahantapainen

          Ei tuosta totella ollut;

          Sivui Lalli laapurinsa,

          Piru pitkän keihähänsä,

          Lykkäsi lylyn lumelle

          Suin on voisen vuolakkehen,

          Syöksi kalhun kaljamalle

          Kuin on talvisen jäniksen,

          Sitten hiihti hirmuisesti,

          Lyly vieri vinkeästi,

          Tuli suitsi suksen tiestä,

          Savu sauvan somman tiestä.

            Sanoi piltti pikkuruinen,

          Vantti vaaksan korkuhuinen:

          "Jo kuuluu kumu takana,

          Ajanko tätä hevoista?"

            Sanoi herra Heinrikki:

          "Jos kumu takana kuului,

          Ele aja tätä hevoista,

          Karkottele konkaria!"

            "Entä jos tavoitetahan

          Tahikka tapetahanki;

          Lalli hiihtäen tulevi,

          Pitkä keihäs kainalossa."

            Siitä herra Heinrikki

          Kun tunsi tuhon tulevan,

          Hätäpäivän