kohtisuoraan. Tietenkin, että kallo oli kiinnitetty monisuuntaisten luiden ristikkäin, jotka tarttuivat toisistaan maailman eri suuntiin, ts. Pimeyteen. Lisäksi niihin kiinnitettiin pienempiä luita ja nivelten päälle luotiin polvia.
Sitten hän päällystettiin Kozulian radioaktiivisella pyhällä kyyneleellä ja shard herätti hengen.
Huhuttiin, että Luoja plagioi heidän näkemyksensä kuvasta, johon kaikki sähkönavat ripustettiin: “ÄLÄ SULJE, KILL!!!”, modernisoi sitä hiukan, asettamalla sen vaakasuoraan tasoon tai pikemminkin kallon muotoiseen nuppiin, ilman silmäliittimien reunoja. ja suu, kiinnitettiin vaunun yläosaan, ja jalan reisivarret kiinnitettiin siihen, luiden kanssa, joilla oli tyypilliset päätyt molemmilla puolilla, ja saman muotoiset nilkat tai luut oli kiinnitetty niihin. Ja auto näytti ja hän häpeisi itseään. Loppujen lopuksi hän on plagiointia vastaan, mutta ympyrä ja viiva on jo keksitty?!
Ja hän päätti korjata itsensä hiukan ja loi näiden luumutanttien tarjoajat. Muuten, he kommunikoivat tiukasti Morse-koodin kanssa. Kuka ei saa sitä, selitän: tämä on jonkinlainen Morse-koodi, mutta ei tietenkään aakkosia, vaan nelin bittinen bittijärjestelmä. Tarkemmin sanottuna he tanssivat askel- tai nappitanssia. Ja he ymmärsivät, että basaari – ryhmäviestintä – ei ollut tyytyväinen ja että heitä rangaistivat heidän lakiensa mukaisesti, kuten plagiointia – ihmisen mukaan.
Yleensä hän keksi saman olennon kuin shard, vain ilman yhtä jalkaa, ja kallon sijaan silmän lanka-niska-hermossa ilmestyi silmä, joka roikkui kaikkiin suuntiin kuin käärme ja oli erittäin vahva, kuten teräs ja venytetty kuin kumi. Itse silmä, joka koostuu lasista tai zirkoniumista ja jopa harvoin timantista, kuten korkeimman hallintotason ympyrässä ja muista läpinäkyvistä kivistä, näki radioaktiivisen hehkua ja näkee sitten maan valon. Silmä peitettiin neljällä kumitetulla polyvinyylikloridilla silmäluomalla, ylä, ala, oikea ja vasen. Ja unessa tilassa ne kutistuivat silmukkaksi, kuten kukka, ja siinä tilassa myös kerääntyi kyynel tai radioaktiivinen taika, puhaltamalla niitä ja sadettamalla ne tämän shardin kalloon, jolla ei lisäksi ollut tyhjiä silmäliitoksia. Ja he kutsuivat tätä lempeää olentoa, hyvää ja armollista – KAZULIA CHERNOBYL.
Casuliaa kohti oli kymmenen sirua tai sirpaletta. SKULLIT poikkesivat SKULLSista iän mukaan, toisin sanoen: SKULL on salaga ja SKULL on soturi, joka on vannonut uskollisuuden valan Galupiyalle.
Casulia itse söi yksinkertaisesti: hän istui säteilytetyn radioaktiivisen paikan päälle ja imeytyi, kunnes itse loisti. Mitä enemmän radikaa on haukossa, sitä nopeammin se alkoi pyhittää ja sylkeä… Virtaviivainen neste imeytyi heti kuiviin huokosiin ja antoi energiaa elämälle, kuten ilmakehän happea – proteiini ja hiilihydraatit.
Ylhäältä kaikki gallupit olivat kuin oranssin kokoisia hämähäkkejä, jotka liikkuessaan rypistyivät öljyillä liikuttaessa kuten helistimiä. Ensi silmäyksellä ne kaikki näyttivät yksipuolisilta kuin laakerit, mutta jos tarkastellaan tarkkaan, ne silti erottuivat toisistaan. Se ei ollut luonnetta eikä yleisiä räjähdysmuotoja, yleensä kuin muurahaisia, ja niitä oli melkein miljardi viimeisessä väestönlaskennassa, joka pidettiin viisi vuotta sitten…
VLADU Semisraka oli ainoa, joka erotettiin muista asukkaista, joten se oli sen kaksi haarautunutta prosessia hirven sarvien muodossa, kahdeksan solmua. Hänellä oli johtajan ja melkein Jumalan voima. Kaikki pelkäsivät häntä, mutta eivät kunnioittaneet häntä. He sanoivat vain olevansa vanhin ja siksi hänen sanansa oli laki.
Sitten hänen jälkeensä kulki Botva Chervichyn hierarkkista asteikkoa, joka oli siirtokunnan lainsäätäjä, kuten duuma, kongressi tai yksinkertaisesti ilman Fenin basaaria ja vastaavia. Ja he kantoivat kahta käpristynyttä, kuten argali-sarvea. Ja mitä enemmän käännöksiä oli, sitä tärkeämpää ja arvovaltaisempaa oli ääni Botvassa. Ja Kozulian sarvet olivat juuttuneet, koska tämä eliitti esitteli itsensä kahden tai useamman yksilön kanssa. Cherevichi kutsui itseään: “Ison Galupian Botvan valtion koskematon sukupuolielin.” Heillä oli loukkaamaton koskemattomuus, ja ainoa, joka pystyi katkaisemaan sarvensa, on Hän, Hänen Korotettu. Ilman tornin suuruutta, kaikkien Galupien generalisyfilis, hänen presidenttinään, korkein lordi, Semisrak.
Lisäksi Cherevichien jälkeen meni SKULLS – puolustajat, vartijat, huijarit, loiset ja lapset. Heillä oli vain yksi sarvi aiheesta, kuten silppu, johon he kääntyivät ja pyörittivät kuin Yula, ja rumpasivat siten jalkaluunsa vihollisen kasvoihin. Ja he johdattivat puutarhoja ikään kuin legioonat tai pataljoonaat… lyhyesti sanottuna, YLEISET RATKAT.
He, Cherepkovin veljeskunnan kenraalit, eivät sulataneet kaikella inertillä maksallaan suuren Galupian Botvan koskematonta sukuelintä.
Jäljentämisen suoritti erityinen cherevichien ryhmä, jolla oli vuohen sarvet, nimeltään UCHICHALKI,
joka vain muokkautti maata maahan, sieppaaen Kazulia, vasta sinisen kyyneleensä. He veistoivat kaikki tietyn moninaisuuden mukaan: kymmenen Cherepkov ja yksi Casulia; sata tusinaa ja yksi kenraali; sata kenraalia, plus yksi Cherevich ja Herra yksi… Opettajat olivat myös Uchiha. Uchiha-tytöillä oli myös Kazul, kuten myös eliitillä, mutta vain yksi kerrallaan.
Joten he asuivat. Mutta jos Kazul kuoli, silput kuoli nälkään. Julma, mutta moderni.
Heillä oli myös teini-ikäisiä reikiä, joissa he opettivat nuorille Galupiyan etikettiä ja heidän muita tieteitään. Joten nuori Shard nuoren Casulian kanssa pakeni oppitunneista ja käveli pimeän tunnelin läpi. He syntyivät kerralla ja kymmenistä siruista vain hän selvisi. Yhtäältä hän on jo Uchihalka, koska hänellä on tietysti oma Kazulinsa eloonjäämis- ja elämiskoulun (ShVP) jälkeen, mutta hän ei edes tajunnut tätä, koska hän oli silti pieni ja tyhmä eikä nähnyt suuria ja paksuja ongelmia. Siirtymäkeskuksen salainen häiriö loi passiivisen ilmapiirin, johon lapset eivät pääse. Ja syy oli siihen, että siirtokunnassa ei ollut tarpeeksi radioaktiivista ruokaa, ja siksi hän selvisi yksin. Tätä on tietysti toistaiseksi tapahtunut toistaiseksi, mutta ajan myötä hajoaminen on lisääntynyt. Ja kaikki näkivät tämän ja ymmärsivät pelosta, jotta nuoremman sukupolven mielet eivät sekoisi.
– — On tylsää tulla Galupiaan … – nuori shakki nimeltä Pukik aloitti keskustelun melankolian.
– — Kyllä, unohdat, Pukik, mutta kaikki suklaasta! – kiisti hermostuneesti Kazul nimeltään Zulka. Aikuiset Kazul on tapana mainita lopussa “ia” – Kazulia ja nuoret – ilman “ja” – Kazul. Onko se selvää?? – Älä ole hapan, huiman, kaikki on öljyttyä! Kaifu. Olemme syntyneet ja selvinneet.
– — Ja veljeni kaikki kuolivat. – Pukik pisti selkärangan seinään ja kääntyi sen eteen. Sirpaleilla ei ollut silmiä, ja siksi ne katsoivat koko kalloillaan ja näkivät heti ympyrässä, vain kaksikymmentä prosenttia oli keskittynyt huomioon, ja lopun pidettiin sivuttaisena.
– — Mitä vierit puuvillaa, huijaat? – hän löi päänsä taaksepäin Zulk Pukikin luulla, joka hymyili suloisesti ja huokaisi jälleen, auringonottoa.
– — Eh, heh, heh – surullinen ilmaantui kallon vasemmalle puolelle hiekan pudotuksena ja rullasi poskensa jättäen jäljen.
– — Älä bzdi sinua, kuten hilse kainaloillasi! – Zulka huusi ja antoi napsautuksen jalka-luullaan Pukikille. Naksahdus kuulosti ja kaikui tunnelin syvyyksiin.
– — Napsauta uudelleen! – kysyi Pukik.
– — Che, pidätkö siitä?.. Pidä.. – ja Kazulya laittoi fofanin takalevyn alle niin paljon hänelle, että roskat puhkesivat hänen kallonsa huokosista.
– — Oooooh!!!! – kallo jäätyi vapisevilla vapinailla, koska tämä on peseminen, kuten kylpy tai suihku.
– — Älä mietiskele, zema, älä lahoa aaltoa. Kaikki on niin super!!!
– — En taivuta … – Aseelle hän on melankolinen.
– —